23.10.2011

Tärkeä taito itsensä ilmaisuun

Helsingin Sanomien taloussivujen artikkeli SOK:n aiemman pääjohtajan Arto Hiltusen elämästä alkoi tänään mielenkiintoisilla sanoilla: "Kun Arto Hiltunen tokeni aivoinfarktista toissa keväänä, hän päätti opetella kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä. Nyt taito on hyppysissä."  (HS/Talous 23.10.2011). 


Sain artikkelista käsityksen, että  Arto Hiltunen käytti uutta näppäilytaitoaan kirjoittaessaan kirjaansa Johtamisen Taito. Kirjasta saatavat tulot hän on puolestaan luvannut lahjoittaa Suomen Aivosäätiölle. 
Aloin pohtia, miksi  juuri näppäilytaito oli  niin tärkeä Arto Hiltuselle, että ison elämänmuutoksen jälkeen hän käyttää vapaa-aikaa juuri sen opiskeluun. Ilmeisesti into uuden taidon opiskeluun liittyi sekä itseilmaisuun että ajankäyttöön. Lisäksi uskoisin, että näppäilytaidon opettelu on myös hyvää ja hyödyllistä kuntoutusta aivoinfarktin jälkeen.

Usein kuulen sanottavan, että olisi kiva joskus opetella kymmensormijärjestelmä, mutta juuri nyt ei ole aikaa tai  energiaa sen opiskeluun. Näppäilytaidon opettelua on helppo lykätä myöhemmäksi, koska  myös nykyisellä 2-sormitekniikalla pärjää. Kenties löytyy  muitakin verukkeita ja uskomuksia, miksi juuri nyt ei kannata nähdä vaivaa. Tilanteethan voivat  tulevaisuudessa  muuttua, olisiko kurja opetella näppäilytaito, jos uusi teknologia joskus korvaa näppäimistön?

Usein aikaa tuntuu löytyvän  niihin asioihin, mitä pidämme arvossa. Annamme arvoa perheellemme, harrastuksille, työlle, mutta kulutamme väistämättä aikaa moniin toissijaisiin asioihin. Näitä "aikavarkaita" väistelemällä voimme saada lisää aikaa itsellemme arvokkaampiin asioihin. Omasta mielestäni hidas näpyttely on iso aikavaras. Lähes jokainen käyttää nykyään päivittäin tietokonetta työssään tai harrastuksissa, joten aikaa kuluu väistämättä tovi tai kaksi näppäimistön ääressä.

Monelle meistä ajansäästö ei kuitenkaan ole elämässä tärkeää.
Pitääkö siis ruveta kirjailijaksi, että löytää motivaation kymmensormijärjestelmän opiskeluun?

Useimmille  itsensä ilmaisu on sitäkin tärkeämpi näkökulma,  omia ajatuksiaan on hyvä jäsentää kirjoittamalla. Monet pitävät päiväkirjaa tai tekevät muuten muistiinpanoja  pohtiessaan työstämättömiä ajatuksia. Ihmisen työmuisti on varsin rajallinen, joten on hyödyllistä saada siirrettyä asioita tekstinä silmiensä eteen paperille tai tietokoneen näytölle. Seuraavan kerran kun sinulla on pulma ratkaistavana, kokeilepa kirjoittaa se paperille!

Kun voi keskittyä ajatuksiinsa, eikä  enää turhaan etsi näppäimistöstä jokaista kirjainta, voi tuottaa tekstiä stressittömästi: en kai vain nyt unohda mitä ajattelin kirjoittaa?

Mitä nuorempana näppäilytaidon opettelee, sitä enemmän siitä on iloa. Tarvittavan motivaation löytyminen opiskeluun ei välttämättä kuitenkaan ole nuorelle helppoa. Tästä johtuen olemmekin päättäneet täällä TypingMasterissa, että  tarjoamme kaikille Suomen peruskouluille mahdollisuuden tammi-maaliskuussa  2012 opettaa kaikille oppilailleen  oikean näppäilytaidon intensiivikurssina. Toivottavasti opettajat näkevät näppäilytaidon hyödyt vaikkapa tulevaisuuden ylioppilaskirjoituksia silmälläpitäen.



1 kommentti:

  1. Hei,
    Mitäpä, jos haastattelisitte Arto Hiltusen tänne blogiin. Se saattaisi antaa vastauksia ylläolevassa oleviin ja siitä heränneisiin kysymyksiin sekä antaa aivan uusia näkökulmia. Kannattaisikohan Typing Master sijoittaa kaikkien neurologista kuntoutusta kaipaavien käyttöön? Mielenkiintoista!

    VastaaPoista