21.11.2012

Ajankohtaista maailmalta sekä TypingMasterilta

Rapakon takaa on kuulunut uutisia näppäilytaidon tärkeydestä: USA:ssa kehitellään kouluihin standardia kirjoitetun tekstin tuottamisesta käsinkirjoituksena sekä näppäimistöllä .
Standardissa on päädytty realistisesti siihen, että molempia taitoja (kynä ja näppis) tarvitaan tulevaisuudessakin 2100. vuosisadalla. Yleistyvät tabletit on huomioitu erityismaininnalla, myös niissä QWERTY on tärkeä taito, tämän lisäksi esiteltiin uudenlainen termi "kaksikätisyys":
Children access all types of technology at home—even before they attend school—and schools can provide the developmentally appropriate instruction to bolster their fluency and efficiency in using keyboard-input devices to make them truly “bilingual by hand” (Berninger, 2012).
Dokumentissa viitataan useisiin mielenkiintoisiin tutkimustuloksiin näppäilytaidosta. Tiesitkö, että näppäilytaidon opetus korreloi oppilaiden tuottaman tekstin laatua? Kummallista on, että näppäilytaidon omaavat kirjoittavat joidenkin tutkimusten mukaan tavallisella kynälläkin muita oppilaita nopeammin.

Koska Suomessa valmistaudutaan lähi vuosina sähköisiin YO-kirjoituksiin, on tärkeää huomioida, että näppäilytaitoa pitää alkaa opettamaan kouluissa jo useita vuosia aiemmin, jotta kokelaat ovat kirjoituksissa tasa-arvoisessa asemassa.  Muutenhan edistykselliset tietokoneen käyttäjät saavat etumatkaa, kun he osaavat näppäillä jopa 3-5 kertaa muita nopeammin.


Muutamat lehdet ovat 23.11.2012 kertoneet, että näppäilytaito olisi palaamassa perusopetukseen, tämä on hieno uutinen! Näppäilytaito ansaitsee arvostusta ja huomiota!


Päivittymisen tuska ja autuus

Oletko ikinä ostanut jotakin teknistä vimpainta (tai peräti autoa) ja harmitellut, kun jo kuukauden päästä kaupasta onkin saatavilla uudempi vuosimalli. Ohjelmistoissahan puhutaan versioista, joskus muistan kuvankäsittelyohjelmiston ostamisen jälkeen itsekin harmitelleeni, kun seuraava päivitys tuli niin pian uunista ulos ja taas jäin kehityksestä jälkeen/vanhaan tiedostoformaattiin.

Me TypingMasterissa olemme ratkaisseet päivitysten harmituksen siten, että tarjoamme päivitykset näppäilytaidon kurssiimme ilmaiseksi. Toki kyseessä on SaaS-palveluille aivan normaali käytäntö (Software as a Service), eli SaaS-asiakkaidemme ei tarvitse huolehtia päivittämisestä tai murehtia onko ohjelmistosta käytössä uusin versio.  Itse asiassa juuri tänään 21.11.2012 on asennettu uusi TypingMaster Online 2012 päivitys kaikille kouluasiakkaillemme. Huomisesta alkaen voidaan siis ympäri Suomen kouluja hyödyntää uusia toimintoja sekä samalla maistella esimakua keväällä tulossa olevista laajemmista uudistuksista.

Keväällä on nimittäin valmistumassa erittäin tärkeä "5. sukupolven" TypingMaster-päivitys. Yrityksemme on 1990-luvulta lähtien toteuttanut aika ajoin ohjelmistomme uudelleen käyttöjärjestelmien / aikakausien muuttuessa. Ensimmäinen "Kymppisormi" toimi merkkipohjaisena DOS-ympäristössä, tämän jälkeen Windowsin yleistyttyä saapuivat graafiset TypingMaster-versiot, ensin 16-bittinen Windows 3 versio ja sittemmin 32-bittinen versio mm. Windows 95:lle. Myöhemmin valmistui netissä toimiva Java-versio, jota voidaan käyttää Windowsin lisäksi myös Linux ja Mac-laitteissa.

Nyt TypingMasterissa on käynnissä meitä innostava 5. sukupolven kehitystyö: ohjelmiston opiskeluosio tehdään taas kerran kokonaan uudelleen ajankohtaista teknologiaa ja uusinta tietoa hyödyntäen. Otamme erityisesti huomioon, että ympäri maailmaa yhä nuoremmat koululaiset opiskelevat näppäilytaitoa sekä kotoa että koulusta käsin.
Java-teknologia vaihtuu toiseen, entistä kevyempään teknologiaan, koska Java on vähitellen tulossa tiensä päähän käyttöliittymissä mm. tietoturvan vuoksi. Java ei myöskään enää nykyään ole aina vakiona kaikissa uusissa Maceissa tai www-selaimissa, mikä on aiheuttanut välillä turhaa plugin-asentelua käyttäjillemme.

Tutustu uuteen 2012 versioon tästä:
http://www.typingmaster.com/fi/koulut/index.asp

5.10.2012

Milloin olemme valmiit sähköisiin YO-kirjoituksiin?

Opetusministeriö pohtii, että ylioppilaskirjoitukset tehtäisiin tulevaisuudessa tietokoneen (lue: näppäimistön) avulla. Entä jos jokaisella lukiolaisella ei ole riittäviä edellytyksiä tietokoneella kirjoittamiseen, eikö ylioppilaskirjoitusten tasa-arvoisuus vaarannu? Kun näppäilytaito on lihasmuistissa, käyttäjä voi suunnata huomionsa sisältöön, tästä johtuen nopeasti tietokoneella kirjoittavat saavuttavatkin tutkitusti parempia tuloksia esseenkirjoittamisessa. On vaara, että kahdella sormella hakkaavat jäävät auttamatta altavastaajiksi, kun he joutuvat myös käyttämään enemmän aikaa näppäilyvirheiden korjaamiseen.

Mediassa puhutaan nykyään paljon opettajien ja oppilaiden TIVI-taidoista. Mitkä ovat TIVI-perustaidot? Olisiko yksi olennaisimpia taitoja näppäimistön käyttö, eli näppäilytaito?

Onko vuosi 2019 realistinen tavoite järjestää YO-kirjoitukset tietokoneella TIVI-näkökulmasta, kuten SK toivoi 29.9.2012: 
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/koulun-tietotekniikka-ajan-tasalle-yo-kirjoitukset-sahkoisesti-vuonna-2019

Lasketaanpa. Mikäli tahdotaan, että nykyiset peruskoululaiset olisivat näppäilytaidon osalta samalla viivalla  vuoden 2019 YO-kirjoituksiin, pitäisi näppäilytaidon opiskelu aloittaa alakoulussa 5-6. luokalla viimeistään vuonna 2013 ( 2019 - yläkoulu 3v - lukio 3v  = 2013). Mitä nuorempana taidon oppii, sitä enemmän siitä on hyötyä esim. koulutehtävissä yläkoulussa.


26.8.2012

Uusia tuulia näppäimistön opiskeluun - StarKeys tulee

Näyttää siltä, että näppäimistöistä ei monista odotuksista huolimatta päästä eroon vielä pitkään aikaan, kun uuteen Microsoft Surface-tablettiinkin tuli vakiona näppäimistö. Harmillisesti näppäimistön opiskelu on vielä nykyäänkin kovin kinkkistä, koska opiskeluun liittyy useita haasteita, mm. vanhasta tekniikasta poisoppiminen sekä uudet motoriset taidot (vrt. pyörällä ajo). 

 Me TypingMasterissa aloimme pohtia, miten näitä oppimisen haasteita voisi minimoida.  Huomasimme, että jo kymmenien vuosien ajan näppäilytaidon opetuksessa on kaksi erillistä taitoa usein pyritty opettamaan melko samanaikaisesti:

a) uusien kirjainten sijainti näppäimistöllä (missä se Q oikein olikaan, entä Z?)
b) sormien motoriset liikeradat (esim. miten pikkusormi kurottaa yläriville?)

On vähän nolo tunnustaa, että vasta nyt yrityksemme 20. toimintavuotena meille tuli pedagoginen herääminen: Kannattaisiko liikeradat opiskella ensin ilman, että työmuistia kuormitetaan kirjaimilla?
 
Päätimme lähteä katsomaan näppäilytaidon oppimista meille uudesta näkökulmasta. Asetimme tavoitteeksi, että uudet liikeradat voisivat siirtyä tiedostamattomiksi rutiineiksi, ilman tietoisuudesta tulevia esteitä. Nimittäin kun oppimiseen ei aluksi sotketa jo ennestään tuttuja kirjaimia, myöskään vanha "2-sorminen" kirjoitustapa ei samalla tavoin ole hidastamassa uuden taidon oppimista.

Koska näppäilytaitoa opiskelevat yhä nuoremmat, oli looginen valinta toteuttaa uudenlainen motorinen harjoittelu pelinomaisesti. Koska kirjanten ei siis haluttu häiritsevän motorista opiskelua, kirjaimet yksinkertaisesti piilotettiin näppäimistöltä (kuvaruudulta) ja keskityttiin visuaalisesti sormiin ja tyhjiin näppäimiin. Näistä pohdinnoista syntyi lukuisten eri prototyyppien jälkeen uusi TypingMaster-peliohjelma työnimeltään StarKeys (ei vielä suomennettu).
 
Jalkauduimme testaamaan uutta StarKeys-peliä muutamien alakoululuokkien luokse ja hämmästyimme. Oppilaat näyttivät oppivan käsien liikeradat verraten nopeasti pelailun ohessa. Tämän jälkeen heidän on hyvä lähteä opettelemaan kirjainten sijainteja. 


"Tää peli on tosi helppo, en tarvii yhtää apua. Tuliks tuosta jotakin sanaa." 5-vuotias poika
Tunnustetaan vielä, että käytimme pelin testailussa apuna myös lähipiirin lapsityövoimaa, myös 5-vuotiaat lapset näyttivät pitävän pelistä, koska peli antoi mukavan visuaalisen vasteen sormien liikkeille. Kun annoin vinkin että F ja J kirjaimissa on pienet kohoumat, lapsi halusi jopa välttämättä itse laittaa sormensa oikeille paikoille ("kotiriville") näppäimistössä.

Eli hyviä uutisia kaikille, jotka opettavat lapsille näppäilytaitoa

Uusi StarKeys-peli tullaan julkaisemaan seuraavassa TypingMaster Online-päivityksessä, eli se tulee automaattisesti kaikkien suomalaisten kouluasiakkaidemme käyttöön. Testaamme ja hiomme uutta ratkaisua kuitenkin vielä ensin amerikkalaisilla asiakkaillamme...

Voit halutessasi kokeilla StarKeys-peliä jo nyt tästä linkistä (englanninkielinen):
http://www.typingmaster.com/education/sample-drill.asp

TypingMaster StarKeys
Esittelemme lisää uusia tuulahduksia syyskuussa TIEKE:n Vaikuta ja vaikutu-tapahtumassa, tervetuloa!

5.8.2012

Kynä on näppäimistöä väkevämpi?

Luin tänään HS Kuukausiliitteestä Veera Jussilan kirjoittaman artikkelin Hyvästit harakanvarpaille, jossa hän pohdiskeli, voittaako kynä vai näppäimistö toisensa perusopetuksessa/kirjoitustapana.

HS kirjoitti: "Kaunokirjoitus saatetaan kokonaan poistaa vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteista." ja  "Nyt koululaiset opettelevat kolmet erilaiset kirjaimet ... Sen lisäksi harjoitellaan yhä enemmän tietokoneella kirjoittamista." (HS)

Nyt on Suomessakin hyvä aika nostaa kissa pöydälle siitä, miksi käsialaa yhä opetetaan. Artikkelissa äidinkielen työryhmää johtava opetusneuvos Pirjo Sinko myöntää, että "Kun tämän kirjoittaa lehteen, niin nousee iso keskustelu. Mutta ehkä se on syytä nostattaa" (HS).

Vielä 1950-luvulla kouluissa kritisoitiin kuulakärkikynän käyttöä, mieleeni on herännyt, ovatko nykyään vastustuksen kohteena näppäimistöt? Veera Jussila nosti artikkelissa esiin useita näppäimistöön siirtymiseen liittyviä uhkakuvia, mm.  "Kukaan ei tiedä, miten käsin kirjoittamisesta luopuminen vaikuttaa meihin ja aivoihimme"  ja  "Jos pelotellaan oikein kunnolla, niin (käsin) kirjoittamisen loppu voi uhata jo demokratiaa." (HS).

Veera Jussila toi onneksi esiin myös näppäimistöön liittyviä positiivisia asioita, kuten "näppäimistön käyttö vapauttaa ajatteluamme sisältöön" (psykologi Colette Daiute) sekä "lapset oppivat lukemaan näppäimistöä naputtamalla" (Arne Tragetonin mallilla tulokset ovat olleet hyviä myös Suomessa).

Muutamia tärkeitä näppäilytaidon tuomia etuja jäi kuitenkin esittämättä, kuten nopeus ja ergonomia. Toimittajan kommenttiin "Koneella kirjoitettaessa katse seilaa näytön ja näppäimistön väliä" tekisi mieli esittää kysymys, miksi pitäisi kurkkimalla väsyttää niska hartia -seutuaan, kun voisi opetella näppäilytaidon eli kymmensormijärjestelmän.

Parhaat edut näppäimistöstä saadaan, kun sen oikeanlaista käyttöä opetettaisiin lapsille esim. 1/2 vuosiviikkotunti.   Opetusministeri kuitenkin linjasi kesäkuussa 2012 vastineessaan hänelle esitettyyn kirjalliseen kysymykseen, ettei näppäilytaitoa tarvitse opettaa (kaikille) lapsille: "Kymmensormijärjestelmän sisällyttämistä valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ei kuitenkaan ole pidetty tarkoituksenmukaisena, koska kyseessä on menetelmää koskeva yksityiskohta. Perusopetuksessa valinnaisena aineena voidaan opettaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tietoja ja taitoja. Siten perusopetuksessa on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kurssi, jossa opetetaan oppilaita käyttämään kymmensormijärjestelmää."

Toisaalta mikäli tulevaisuudessa jokaisella lukiolaisella ei ole riittäviä edellytyksiä (=perusopetusta) tietokoneella kirjoittamiseen, ylioppilaskirjoitusten tasa-arvoisuus voi vaarantua.


P.S. HS:n artikkelissa kerrottiin, että amerikassa on tehty uusia tutkimuksia käsinkirjoittamisen eduista verrattuina näppäimistön käyttöön, mm. "Kun kirjoitamme käsin, aivojen kaikki osat aktivoituvat"  (ks. Virginia Berningerin sekä Karin Jamesin/Isabel Gauthierin tutkimukset). 

Onneksi näppäilytaito on motorinen taito, joten aivojen ei tarvitse näppäilyn vuoksi kuormittua, vaan kirjainten painaminen tapahtuu lihasmuistista.  Selvennyksenä vielä lukijoille; en näe, miksei käsinkirjoitusta tulevaisuudessakin tarvittaisi, ehdotan vain että myös näppäimistön käyttöä opetettaisiin kaikille Suomessa.

23.4.2012

Näppäilytaidon SM-kisat tilastojen valossa

Olipa jännittävää olla mukana järjestämässä näppäilytaidon SM-kilpailua ensimmäistä kertaa. Vaikka kilpailu toteutettiin verkossa, liittyi järjestelyihin paljon kaikenlaista ylimääräistä kiemuraa. Loppujen lopuksi voimme vain todeta, että kilpailu onnistui yli odotusten ja kilpailutuloksiakin kertyi ala- ja yläkoulujen sarjassa yhteensä tarkalleen ottaen 1340 kappaletta! Alla koottuja tilastoja molemmista sarjoista. Keskeytetty tai hylätty tulos tarkoittaa, ettei oppilas ole kirjoittanut täyttä 10 minuuttia tai tulos on 0 mrk/min.

ALAKOULUT


Voittaja: Elli Joenpolvi
Nettonopeus: 383 merkkiä minuutissa
Tarkkuus: 92%


Tuloksia yhteensä: 176 kappaletta
Läpäistyjä tuloksia (10min kirjoitettu, nettonopeus 1 mrk/min tai parempi): 160 (91% kaikista tuloksista)
Nettonopeus ka: 110 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 84%
Keskeytetty tai hylätty tulos: 16 kappaletta (9%)

Tarkastelin tuloksia myös yrityksemme näkökulmasta jakamalla osallistuneet koulut (yhteensä 12 koulusta, joista tuloksia) asiakkaisiin, sekä ei-asiakkaisiin.

Asiakaskoulut: 7 kappaletta
Tuloksia yhteensä: 109 (62% kokonaismäärästä)
Läpäistyjä tuloksia (10min kirjoitettu, nettonopeus 1 mrk/min tai parempi): 98 (90%)
Nettonopeus ka: 122 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 85%
Keskeytetty tai hylätty tulos:  11 kappaletta (10%)

Ei-asiakkaat: 5 kappaletta
Tuloksia yhteensä: 67 (38% kokonaismäärästä)
Läpäistyjä tuloksia (10min kirjoitettu, nettonopeus 1 mrk/min tai parempi): 62  (92,5%)
Nettonopeus ka: 90 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 82%
Keskeytetty tai hylätty tulos:  5 kappaletta (7,5%)

YLÄKOULUT


Voittaja: Vivi Kalliokoski
Nettonopeus: 447 merkkiä minuutissa
Tarkkuus: 95%

Tuloksia yhteensä: 1164 kappaletta
Läpäistyjä tuloksia (10min kirjoitettu, nettonopeus 1 mrk/min tai parempi): 992 (85% kaikista tuloksista)
Nettonopeus ka: 160 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 88%
Keskeytetty tai hylätty tulos: 172 kappaletta (15%)

Yläkoulujen kilpailussa vaadittiin tarkkuudeksi 95% tai parempi. 
Tarkkuus 95% tai enemmän: 227 (19,5% kaikista tuloksista)
Nettonopeus ka: 204 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 96%

Asiakaskoulut: 19 kappaletta
Tuloksia yhteensä: 810 (70% kokonaismäärästä)
Läpäistyjä tuloksia (10min kirjoitettu, nettonopeus 1 mrk/min tai parempi): 724 (89%)
Nettonopeus ka: 165 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 88%
Keskeytetty tai hylätty tulos:  86 kappaletta (11%)

95% tai parempi:  185 (23%)
Nettonopeus ka: 208 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 96%

Ei-asiakkaat: 11 kappaletta
Tuloksia yhteensä: 354 (30% kokonaismäärästä)
Läpäistyjä tuloksia (10min kirjoitettu, nettonopeus 1 mrk/min tai parempi): 268  (76%)
Nettonopeus ka: 145 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 85%
Keskeytetty tai hylätty tulos:  86 kappaletta (24%) 

95% tai parempi:  42 (12%)
Nettonopeus ka: 185 merkkiä minuutissa
Tarkkuus ka: 96%

2.4.2012

Näppäilytaito kiinnostaa maailmalla, entä Suomessa?


Näppäilytaito kiinnostaa maailmalla

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Viron äidinkielen päivänä sujuvan kirjoitustekniikan tärkeyden puolesta. Ilveksen mukaan sujuvaa tietokoneella kirjoittamisen tekniikkaa ei Virossa opeteta järjestelmällisesti, vaikka syytä olisi. Hän toivoi, että viron kielellä kehitettäisiin sopivia opetusohjelmistoja.

Yrityksemme TypingMaster sai vihdoin "uunista ulos" arabiankielisen näppäilytaidon verkkokurssin,  vain parissa viikossa tuote on saanut yli 500 fania  Facebookissa.  Suosioon vaikuttanee se, että julkaistu verkkokurssi on ensimmäisiä arabiankielisiä kunnollisia näppäilytaidon kursseja, mutta ehkä se kuvastaa myös sitä, että arabimaissa ao. taitoa arvostetaan.

 Mikä on tilanne Suomessa? 

Helmikuusta lähtien on käynnissä ollut verkkoadressi, jossa kerätään ääniä näppäilytaidon opettamiseksi peruskouluissa. Ääniä on kertynyt tähän mennessä vasta alle 100, se on mielestäni aika vähän, eikö taidon opettamista pidetä tärkenä, vai eivätkö ihmiset tahdo laittaa nimeään adressiin, eikö peruskoulun muutokseen uskota?  http://www.adressit.com/10-sormijarjestelma_peruskoulun_opetusohjelmaan

Monet tuntuvat myös uskovan, että näppäimistöt poistuvat pian käytöstä, eikä näppäilytaitoa sen vuoksi kannata vaivautua opettelemaan, johan näppäimistöt ovat 100 vuotta vanhoja keksintöjä. Kuitenkin mm. Microsoft yhä edelleen kehittelee uusia mekaanisia näppäimistöjä, tässä on eräs tuore patentti interaktiivisesta näppäimistöstä.


Näppäilytaidon SM-kilpailu kiinnosti koululaisia

Kahtena viime viikkona Suomen kouluissa on ollut käynnissä perinteiset SM-kirjoitusnopeuskilpailut. Voittajat alakoulujen ja yläkoulujen osalta julkaistaan noin viikon kuluessa. Kisassa oppilaat kirjoittivat näppäimistöllä ajankohtaista tekstiä 10 minuuttia, sekä nopeus että tarkkuus huomioitiin tuloksessa. Oppilaat osallistuivat kisaan innokkaasti, tuloksia lähetettiin kahden viikon kuluessa yli 1200 kpl.

Aikaisempien vuosien SM-kisailujen parhaita tuloksia on nähtävillä myös Wikipediassa.

Osallistuneet saavat muistoksi näyttävän diplomin taidoistaan, sarjojen kolme parasta palkitaan rahapalkinnoin sekä PowerBall-voimapallolla.

16.3.2012

Espoon lääkäripulan syynä nakkisormet (vastine HS/mielipide)

Erikoislääkäri Ari Mönttinen kirjoitti (HS Mielipide 16.3.), että suurin osa espoon lääkäreistä ei osaa näppäilytaitoa ja siksi monet lääkärit kirjoittavat ja korjaavat tekstejä hitaasti kahdella sormella. Mönttinen ehdottikin Espoon lääkäripulaan ratkaisuksi sanelua ja puhtaaksikirjoittajien palkkaamista, jotta lääkärit eivät menisi naapurikuntaan töihin.
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Asioituani Helsingissä työterveyspuolen erikoislääkäreillä, huomasin että myös siellä lääkärit naputtelevat dokumentteja verraten rauhallisesti kahdella sormella, potilaan odottaessa vieressä.

Nykyään harvoilla on käytössä oma puhtaaksikirjoittaja, usein johtajatkin kirjoittavat itse sähköposteja.
Eräät suuret lääkärikeskukset Amerikassa ovatkin keksineet laittaa tohtorit ja erikoislääkärit opiskelemaan näppäilytaidon 10-20 tunnin pituisena verkkokurssina. Näppäilytaitoa (keyboarding) opiskellaan amerikassa peruskoulussa, joten tulevilla lääkäreillä tätä ongelmaa ei ole.

Mitä jos tietoyhteiskunnassamme kaikki peruskoululaiset oppisivat näppäilytaidon jo alakoulussa?
Aiheesta on aloitettu nettiaddressi kaksi viikkoa sitten, jossa on allekirjoittajina jo kymmeniä opettajia.

Professori Pekka Neittaanmäki on jo vuonna 2005 laskenut, että nykyinen peruskoululainen Liisa Meikäläinen tulee käyttämään tietokonetta yli 60 vuotta elämästään, eli 22.000 päivää. Jos joka päivä kuluttaa tunnin näppäilyyn, tunteja kuluisi 22.000 eli 2800 työpäivää (12 työvuotta). Jos kirjoitusnopeus olisi 50% nopeampaa, aikaa säästyisi teoriassa kuusi työvuotta.

Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä, että sanelu korvaisi näppäimistön tärkeimpänä tekstinsyötön välineenä. Kun näppäilytaito on lihasmuistissa, käyttäjä voi keskittyä sisältöön, nähden metsän puilta.
Nopeasti tietokoneella näppäilevät saavuttavat tutkitusti parempia tuloksia esseenkirjoittamisessa.

24.2.2012

Peruskouluun halutaan lisää äidinkieltä, tietoyhteiskunta kiittää



Tuntijakotyöryhmä on saanut laadittua ehdotuksensa opetusministerille ja uudistuksen tuloksena olisi mm. äidinkieleen tulossa yksi lisätunti. Myös kansalaistaitoja sekä tietotekniikkaa olisi mahdollista lisätä valinnaisena peruskoulun opetukseen, kertoo Hellström pedagogiikkaa-blogissaan.

Mitä yksi tunti lisää äidinkieltä voisi tarkoittaa tietoyhteiskunnalle tulevaisuudessa?

Yksi tärkeimpiä kirjoittamisen menetelmiä on nykyään näppäimistö, tulevaisuudessa äidinkielen tunneilla olisi mahdollista uusien tuntien puitteissa opettaa näppäilytaitoa vaikkapa sen jälkeen, kun tekstaus ja muut kirjaisimet ovat hallussa. Joissakin alakouluissa näppäimistöä on käytetty tarinoiden tuottamiseen jopa ennen kun lukeminen on täysin hallussa.

Jos näppäilytaito opetettaisiin tulevaisuudessa esim. alakoulun 5. tai 6. luokalla jokaiselle oppilaalle, kaikilla suomalaisilla olisi yhtäläiset valmiudet käyttää tietokonetta sujuvasti tekstin tuottamiseen. Professori Pekka Neittaanmäki esitti jo vuosia sitten Opettaja-lehdessä laskelmia siitä, miten merkittäviä säästöjä tämä voisi tuoda kansantaloudelle. Lisäksi yhteiskunnan eduksi tulisivat myös mittavat työterveyshyödyt ergonomian parantumisesta, käytännössä erilaisten niska-, selkä- ja käsivaivojen vähenemisestä oikean työtavan ansiosta.

Kun näppäilytaito opittaisiin alakoulussa, antaisi se koululaisille itsevarmuutta tietokoneen käyttöön ja ennen kaikkea hyvät valmiudet siirtyä yläkouluun, jossa tietokonetta voitaisiin käyttää jo enemmän esimerkiksi erilaisten esitelmien kirjoittamiseen.

Netissä on Facebook-ryhmä Tietokoneet YO-kirjoituksissa, jossa pohditaan miten pian YO-kirjoitukset voidaan järjestää tietokoneella. Entä jos jokainen lukiolainen osaisikin jo tulevaisuudessa peruskoulupohjalta tuottaa sujuvasti tekstiä näppäimistöllä (kohtalaisella nopeudella ja virheettömästi), YO-kirjoitusten järjestämisessä olisi yksi päänsärky vähemmän.

Viestin viejänä

Allekirjoittanut on lupautunut kertomaan näppäilytaidon tärkeydestä opetusministeriön uudistuksesta päättäville tahoille, tarkoituksena on järjestää tapaaminen opettajayhdistyksen ja eri sidosryhmien kanssa ja argumentoida aukottomasti, miksi näppäilytaito olisi syytä huomioida tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa.


1.2.2012

Terveisiä Educa-messuilta



TypingMaster oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana opettajien Educa-messuilla. Kiitos kaikille osastollamme käyneille!

Pääsimme juttelemaan todella monien opettajien kanssa ja oli ilo kuulla, että suurin osa osastomme vierailijoista piti kymmensormijärjestelmää koululaisten perustaitona, jota pitäisi opettaa jo alakoulussa.

Kysyimme myös opettajien mielipidettä siitä, kumpi termi olisi parempi: kymmensormijärjestelmä vai näppäilytaito. Vastaukset jakautuivat aika tarkkaan puoliksi, jatkammekin siis TypingMasterissa molempien käyttöä vapaasti tilanteen mukaan. Vanhan kunnon 'konekirjoitus' sai muuten kaksi ääntä ja muina ehdotuksina annettiin mm. näppistaito, näppäily, näpyttely ja ATK-kirjoitus.


SM-kisat harjoittelumotivaattorina

Mainostimme Educassa myös maaliskuussa pidettäviä Näppäilytaidon SM-kilpailuja, jonka pääjärjestäjänä on toiminut jo vuosikymmenten ajan Taloustiedon Opettajat ry (TTOP). Kisaan voi osallistua 19.-31.3.2012 välisenä aikana.

Tänä vuonna tämä kirjoitusnopeuskoe tehdään netissä TypingMasterin ohjelmalla ja osallistuminen on merkittävästi vaivattomampaa. Kilpailussa on omat sarjat ala- ja yläkouluille ja kolme parasta molemmissa sarjoissa palkitaan.

”Kilpailu motivoi oppilaita harjoittelemaan näppäilytekniikkaa. Osallistujamäärä liikkuu vuosittain sadoissa oppilaissa, mutta uskomme Typing Masterin edistyneen tekniikan lisäävän kiinnostusta paitsi kilpailua myös näppäilytaidon opiskelua kohtaan”, TTOP ry:n puheenjohtajana 2000-2011 toiminut Lea Kaakkurivaara sanoo.

19.1.2012

Uudesta taidosta vakiintuneeksi tavaksi

Meillä  monella on kirjoitustapa, joka ei ehkä ole tehokkain tai mukavin mahdollinen, mutta siitä on tullut vakiintunut tapa. Ja tosiasia on, että vakiintuneet, jopa pinttyneet tavat istuvat meissä tiukasti ja uuden tavan omaksuminen vie aikaa vaatien tahtoa, sitkeyttä ja pitkäjännitteisyyttä.

TypingMaster kurssin läpikäyminen on selkeää ja helppoa - joka päivä puolisen tuntia ohjattua toimintaa.Vaan mitä sitten, kun kurssi on käyty ja olet omillasi? Osaat kyllä kymmensormijärjestelmän, mutta käytännössä lipsahdat helposti vanhaan tekniikkaasi, joka tuntuu vielä toistaiseksi mukavammalta ja nopeammalta.

Miten kauan kestää, että kymmensormijärjestelmän käyttämisestä tulee vakiintunut, hyvältä tuntuva tapa?

Monissa yhteyksissä vakuutetaan, että jos muutettavaa tekemistä toistaa säännöllisesti 21 päivän ajan, on hyvällä mallilla vakiinnuttamassa toimintaa. Valitettavasti yhtä monessa yhteydessä teilataan tämä kolmen viikon sääntö, sillä sitä ei tue mikään tieteellinen tutkimus.

Itsekään en tässä kymmensormijärjestelmän vakiinnuttamisessa tuohon oikein usko, vaan kaksi-kolme kuukautta säännöllistä harjoittelua on mielestäni realistisempi arvio. Väitän, että kymmensormijärjestelmästä voi tulla tapa vasta sitten, kun se alkaa tuntua mukavalta ja luontevalta. Ja luontevalta se alkaa tuntua sitten, kun olet harjoitellut riittävästi. Säännöllisesti. Mieluiten päivittäin.

Mitäpä jos tähän 21 päivän väitteeseen suhtautuisikin niin, että tekisi siitä positiivisen tavoitteen: "Käytän juuri oppimaani näppäilytekniikkaa joka päivä 20 minuuttia seuraavan 3 viikon ajan."

Sen sijaan, että odotat [ehkä turhautuneenakin] sitä kaunista päivää, että kymmensormijärjestelmällä kirjoittaminen ihmeen lailla muuttuu luontevaksi, päätäkin ottaa pieniä askelia kohti tavoitettasi. Päätä keskittyä joka päivä hetken aikaa siihen, että käytät kymmensormijärjestelmää ilman ohjelman tukea. Jos välistä jää päivä pois, aloita 21 päivän lasku alusta uudestaan.

Kun kolmen viikon päivittäisen käytön jakso on ohi, käytä hetki pohtien, miltä näppäily nyt tuntuu: onko se rennompaa,  mukavampaa, helpompaa. Tee TypingMasterin kirjoituskoe ja testaa onko näppäilysi nopeampaa ja tarkempaa. Näiden tietojen pohjalta voit taas tehdä uuden päätöksen ja tavoitteen taitosi edelleen kehittämiseksi.

Siitä päivästä, kun huomaat kymmensormijärjestelmän tuntuvan luontevalta tavalta kirjoittaa, tulet huomaamaan kirjoitusnopeuden lähtevään ripeään nousuun ja uudesta näppäilytaidosta on hyvää vauhtia tulossa tapa.

12.1.2012

Hei!

Reilu kuukausi on nyt kulunut edellisestä päivityksestäni. Kirjoittamista kymmensormijärjestelmällä olen toki harjoitellut edelleen:)

Kävin läpi Nopeuden kehittäminen-kurssin, ja olen myös kokeillut muutaman minuutin mittaisia kirjoituskokeita. Kirjoittaminen on mielestäni edelleen hidasta, mutta ilokseni havahdun välillä siihen, että sormeni ovat kirjoittaneet tekstiä kuin itsestään. Etenkin etu- ja keskisormet ovat oppineet omat kirjaimensa hyvin!

Loppuvuodesta kirjoittamisessani oli parin viikon tauko, mutta huomasin sen tehneen siinä vaiheessa pääosin vain hyvää. Asetuttuani arjen koitettua koneen ääreen sormeni hakeutuivat itsestään oikeille paikoilleen ja tekstin tuottaminen oli helppoa. Alarivin vähemmän käytettyjen kirjainten (z, x, c) liikeradat kävin kuitenkin kertaamassa peruskurssilla.

Olen suorittanut nyt myös Numerorivi-kurssin, ja koin senkin hyödylliseksi. Ainoastaan pikkusormien numerot (1 ja 0) tuntuvat hankalilta tehdä. Olenkin alkanut miettiä, ovatko pikkusormiraukkani normaalia lyhyemmät...

11-vuotias tyttäreni on muuten innostunut rinnallani tästä ohjelmasta. Hän on käynyt läpi Junior (BETA)-peruskurssia, ja haluaa myös oppia kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä!