16.3.2012

Espoon lääkäripulan syynä nakkisormet (vastine HS/mielipide)

Erikoislääkäri Ari Mönttinen kirjoitti (HS Mielipide 16.3.), että suurin osa espoon lääkäreistä ei osaa näppäilytaitoa ja siksi monet lääkärit kirjoittavat ja korjaavat tekstejä hitaasti kahdella sormella. Mönttinen ehdottikin Espoon lääkäripulaan ratkaisuksi sanelua ja puhtaaksikirjoittajien palkkaamista, jotta lääkärit eivät menisi naapurikuntaan töihin.
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Asioituani Helsingissä työterveyspuolen erikoislääkäreillä, huomasin että myös siellä lääkärit naputtelevat dokumentteja verraten rauhallisesti kahdella sormella, potilaan odottaessa vieressä.

Nykyään harvoilla on käytössä oma puhtaaksikirjoittaja, usein johtajatkin kirjoittavat itse sähköposteja.
Eräät suuret lääkärikeskukset Amerikassa ovatkin keksineet laittaa tohtorit ja erikoislääkärit opiskelemaan näppäilytaidon 10-20 tunnin pituisena verkkokurssina. Näppäilytaitoa (keyboarding) opiskellaan amerikassa peruskoulussa, joten tulevilla lääkäreillä tätä ongelmaa ei ole.

Mitä jos tietoyhteiskunnassamme kaikki peruskoululaiset oppisivat näppäilytaidon jo alakoulussa?
Aiheesta on aloitettu nettiaddressi kaksi viikkoa sitten, jossa on allekirjoittajina jo kymmeniä opettajia.

Professori Pekka Neittaanmäki on jo vuonna 2005 laskenut, että nykyinen peruskoululainen Liisa Meikäläinen tulee käyttämään tietokonetta yli 60 vuotta elämästään, eli 22.000 päivää. Jos joka päivä kuluttaa tunnin näppäilyyn, tunteja kuluisi 22.000 eli 2800 työpäivää (12 työvuotta). Jos kirjoitusnopeus olisi 50% nopeampaa, aikaa säästyisi teoriassa kuusi työvuotta.

Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä, että sanelu korvaisi näppäimistön tärkeimpänä tekstinsyötön välineenä. Kun näppäilytaito on lihasmuistissa, käyttäjä voi keskittyä sisältöön, nähden metsän puilta.
Nopeasti tietokoneella näppäilevät saavuttavat tutkitusti parempia tuloksia esseenkirjoittamisessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti