26.8.2012

Uusia tuulia näppäimistön opiskeluun - StarKeys tulee

Näyttää siltä, että näppäimistöistä ei monista odotuksista huolimatta päästä eroon vielä pitkään aikaan, kun uuteen Microsoft Surface-tablettiinkin tuli vakiona näppäimistö. Harmillisesti näppäimistön opiskelu on vielä nykyäänkin kovin kinkkistä, koska opiskeluun liittyy useita haasteita, mm. vanhasta tekniikasta poisoppiminen sekä uudet motoriset taidot (vrt. pyörällä ajo). 

 Me TypingMasterissa aloimme pohtia, miten näitä oppimisen haasteita voisi minimoida.  Huomasimme, että jo kymmenien vuosien ajan näppäilytaidon opetuksessa on kaksi erillistä taitoa usein pyritty opettamaan melko samanaikaisesti:

a) uusien kirjainten sijainti näppäimistöllä (missä se Q oikein olikaan, entä Z?)
b) sormien motoriset liikeradat (esim. miten pikkusormi kurottaa yläriville?)

On vähän nolo tunnustaa, että vasta nyt yrityksemme 20. toimintavuotena meille tuli pedagoginen herääminen: Kannattaisiko liikeradat opiskella ensin ilman, että työmuistia kuormitetaan kirjaimilla?
 
Päätimme lähteä katsomaan näppäilytaidon oppimista meille uudesta näkökulmasta. Asetimme tavoitteeksi, että uudet liikeradat voisivat siirtyä tiedostamattomiksi rutiineiksi, ilman tietoisuudesta tulevia esteitä. Nimittäin kun oppimiseen ei aluksi sotketa jo ennestään tuttuja kirjaimia, myöskään vanha "2-sorminen" kirjoitustapa ei samalla tavoin ole hidastamassa uuden taidon oppimista.

Koska näppäilytaitoa opiskelevat yhä nuoremmat, oli looginen valinta toteuttaa uudenlainen motorinen harjoittelu pelinomaisesti. Koska kirjanten ei siis haluttu häiritsevän motorista opiskelua, kirjaimet yksinkertaisesti piilotettiin näppäimistöltä (kuvaruudulta) ja keskityttiin visuaalisesti sormiin ja tyhjiin näppäimiin. Näistä pohdinnoista syntyi lukuisten eri prototyyppien jälkeen uusi TypingMaster-peliohjelma työnimeltään StarKeys (ei vielä suomennettu).
 
Jalkauduimme testaamaan uutta StarKeys-peliä muutamien alakoululuokkien luokse ja hämmästyimme. Oppilaat näyttivät oppivan käsien liikeradat verraten nopeasti pelailun ohessa. Tämän jälkeen heidän on hyvä lähteä opettelemaan kirjainten sijainteja. 


"Tää peli on tosi helppo, en tarvii yhtää apua. Tuliks tuosta jotakin sanaa." 5-vuotias poika
Tunnustetaan vielä, että käytimme pelin testailussa apuna myös lähipiirin lapsityövoimaa, myös 5-vuotiaat lapset näyttivät pitävän pelistä, koska peli antoi mukavan visuaalisen vasteen sormien liikkeille. Kun annoin vinkin että F ja J kirjaimissa on pienet kohoumat, lapsi halusi jopa välttämättä itse laittaa sormensa oikeille paikoille ("kotiriville") näppäimistössä.

Eli hyviä uutisia kaikille, jotka opettavat lapsille näppäilytaitoa

Uusi StarKeys-peli tullaan julkaisemaan seuraavassa TypingMaster Online-päivityksessä, eli se tulee automaattisesti kaikkien suomalaisten kouluasiakkaidemme käyttöön. Testaamme ja hiomme uutta ratkaisua kuitenkin vielä ensin amerikkalaisilla asiakkaillamme...

Voit halutessasi kokeilla StarKeys-peliä jo nyt tästä linkistä (englanninkielinen):
http://www.typingmaster.com/education/sample-drill.asp

TypingMaster StarKeys
Esittelemme lisää uusia tuulahduksia syyskuussa TIEKE:n Vaikuta ja vaikutu-tapahtumassa, tervetuloa!

5.8.2012

Kynä on näppäimistöä väkevämpi?

Luin tänään HS Kuukausiliitteestä Veera Jussilan kirjoittaman artikkelin Hyvästit harakanvarpaille, jossa hän pohdiskeli, voittaako kynä vai näppäimistö toisensa perusopetuksessa/kirjoitustapana.

HS kirjoitti: "Kaunokirjoitus saatetaan kokonaan poistaa vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteista." ja  "Nyt koululaiset opettelevat kolmet erilaiset kirjaimet ... Sen lisäksi harjoitellaan yhä enemmän tietokoneella kirjoittamista." (HS)

Nyt on Suomessakin hyvä aika nostaa kissa pöydälle siitä, miksi käsialaa yhä opetetaan. Artikkelissa äidinkielen työryhmää johtava opetusneuvos Pirjo Sinko myöntää, että "Kun tämän kirjoittaa lehteen, niin nousee iso keskustelu. Mutta ehkä se on syytä nostattaa" (HS).

Vielä 1950-luvulla kouluissa kritisoitiin kuulakärkikynän käyttöä, mieleeni on herännyt, ovatko nykyään vastustuksen kohteena näppäimistöt? Veera Jussila nosti artikkelissa esiin useita näppäimistöön siirtymiseen liittyviä uhkakuvia, mm.  "Kukaan ei tiedä, miten käsin kirjoittamisesta luopuminen vaikuttaa meihin ja aivoihimme"  ja  "Jos pelotellaan oikein kunnolla, niin (käsin) kirjoittamisen loppu voi uhata jo demokratiaa." (HS).

Veera Jussila toi onneksi esiin myös näppäimistöön liittyviä positiivisia asioita, kuten "näppäimistön käyttö vapauttaa ajatteluamme sisältöön" (psykologi Colette Daiute) sekä "lapset oppivat lukemaan näppäimistöä naputtamalla" (Arne Tragetonin mallilla tulokset ovat olleet hyviä myös Suomessa).

Muutamia tärkeitä näppäilytaidon tuomia etuja jäi kuitenkin esittämättä, kuten nopeus ja ergonomia. Toimittajan kommenttiin "Koneella kirjoitettaessa katse seilaa näytön ja näppäimistön väliä" tekisi mieli esittää kysymys, miksi pitäisi kurkkimalla väsyttää niska hartia -seutuaan, kun voisi opetella näppäilytaidon eli kymmensormijärjestelmän.

Parhaat edut näppäimistöstä saadaan, kun sen oikeanlaista käyttöä opetettaisiin lapsille esim. 1/2 vuosiviikkotunti.   Opetusministeri kuitenkin linjasi kesäkuussa 2012 vastineessaan hänelle esitettyyn kirjalliseen kysymykseen, ettei näppäilytaitoa tarvitse opettaa (kaikille) lapsille: "Kymmensormijärjestelmän sisällyttämistä valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ei kuitenkaan ole pidetty tarkoituksenmukaisena, koska kyseessä on menetelmää koskeva yksityiskohta. Perusopetuksessa valinnaisena aineena voidaan opettaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tietoja ja taitoja. Siten perusopetuksessa on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kurssi, jossa opetetaan oppilaita käyttämään kymmensormijärjestelmää."

Toisaalta mikäli tulevaisuudessa jokaisella lukiolaisella ei ole riittäviä edellytyksiä (=perusopetusta) tietokoneella kirjoittamiseen, ylioppilaskirjoitusten tasa-arvoisuus voi vaarantua.


P.S. HS:n artikkelissa kerrottiin, että amerikassa on tehty uusia tutkimuksia käsinkirjoittamisen eduista verrattuina näppäimistön käyttöön, mm. "Kun kirjoitamme käsin, aivojen kaikki osat aktivoituvat"  (ks. Virginia Berningerin sekä Karin Jamesin/Isabel Gauthierin tutkimukset). 

Onneksi näppäilytaito on motorinen taito, joten aivojen ei tarvitse näppäilyn vuoksi kuormittua, vaan kirjainten painaminen tapahtuu lihasmuistista.  Selvennyksenä vielä lukijoille; en näe, miksei käsinkirjoitusta tulevaisuudessakin tarvittaisi, ehdotan vain että myös näppäimistön käyttöä opetettaisiin kaikille Suomessa.