16.10.2013

Opi kymmensormijärjestelmä pelaamalla

Mikä on mielestäsi mukavin tapa oppia uutta?  Itse olen aina pitänyt peleistä.

Aiemmin tällä viikolla pelasimme kotona Alias-pelistä kehittämääni kaksikielistä sovellusta tarkoituksena suomi-englanti-sanojen opiskelu. Osa pelaajista opetteli pelin tiimellyksessä suomea ja osa englantia.

Me täällä TypingMasterissa olemme saaneet tänään valmiiksi neljä uutta (englanninkielistä) näppäilytaitoa opettavaa peliä.  Peleissä hahmoja ohjataan painamalla kirjaimia. Uudet pelit ovat hauskoja ja helppoja, erityisesti KeyPhant soveltuu hyvin myös pienemmille koululaisille. Pelit tuovat hyvää vaihtelua näppäilytaidon opiskeluun.   Aikojen saatossa olemme julkaisseet jo yli kymmenen näppäilytaitoa opettavaa peliä, nyt näistä valtaosa on pelattavissa suoraan netissä.




Alla on kuvat tänään julkaistuista uusista peleistä.
Näppäilytaito-pelejä voi pelata sivulla http://www.typingtest.com/games.html

12.9.2013

Anteeksi haittaako näppäilyvirhe, kysyi tänään pankin kassa


Kävin tänään pitkästä aikaa pankin tiskillä, tallentamassa yrityksen tilille joitakin seteleitä. Tallettaminen sujui mukavasti, kunnes kuitti oli tulostettu ja annettu eteeni. Rahat olivat jo tilillä.

"Anteeksi tuli pieni näppäilyvirhe, haittaako?", kassa kysyi. Kyse oli pienestä alle 50 centin virheestä loppusummassa, palvelumaksu oli tullut vahingossa näppäiltyä väärin, joten minulta veloitettiin liikaa 35 centtiä.  Virheen korjaaminen olisi ollut sen verran työlästä, että päätettiin antaa asian nyt olla - pankki rikastui pienyrittäjän 35 centillä.

Välillä toki voi käydä myös toiste päin. Toinen näppäilyyn liittyvä pankkikokemus sattui "markka-aikaan" noin 15 vuotta sitten. Olimme nuorina yrittäjinä saaneet ulkomailta ison ohjelma-tilauksen ja veimme suuren 10.000 markan shekin pankkiin. Pankin kassa näppäili shekin tilillemme ja myöhemmin hämmästelimme, miten mikro-yrityksemme tilillä oli yllättäen yli MILJOONA markkaa. Kahden opiskelijan sivutoimisesti pyörittämälle yritykselle se oli paljon, varsinkin kun liikevaihto oli niihin aikoihin noin 50.000 MK vuodessa.  Kävi ilmi että kassa oli näppäillyt vahingossa kaksi nollaa liikaa.


Eikö näppäilyvirheitä enää pidetä olennaisena asiana, kun korjaus on niin helppoa?  Kosketusnäytöillä näppäilyvirheitä sattuu entistä useammin.


Antti Kivivalli pohtii blogissaan, miten myös lääkärit voisivat hyötyä näppäilytaidosta: "Jos lääkärin työhön yhtään kuuluu asioiden kirjoittaminen, niin on kaikkien edun mukaista, että hän osaa tehdä sen sujuvasti. Kirjoitustaito säästää kaikkien aikaa ja vaivaa ja kun mekaaninen kirjoittaminen ei ole se vaikea asia, mielikin rentoutuu ja ajatusenergiaa vapautuu olennaiseen, esimerkiksi sisältöön ja virheiden välttämiseen."

20.8.2013

Tekstaus ja tietokone jyräävät käsialan

Uusin opettaja-lehti käsitteli kirjoittamisen tulevaisuutta artikkelissa
Tekstaus ja tietokone jyräävät käsialan.

"Lähivuosina käsin kirjoittamisen opetus koulussa on tekstauksen opetusta, ennustaa opetusneuvos Pirjo Sinko. Lisäksi opetellaan kirjoittamaan näppäimistöllä. Opetushallituksessa työskentelevä opetusneuvos Sinko johtaa opetussuunnitelmaryhmää, joka koostuu opettajista, opettajankouluttajista ja tutkijoista. Huhtikuussa 2014 ryhmä ehdottaa, mitä peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetus sisältäisivät seuraavat kymmenkunta vuotta. Ehdotus laitetaan avoimesti kommentoitavaksi Opetushallituksen verkkosivuille.

Opetussisältöihin otetaan ehkä myös kymmensormijärjestelmän opettaminen.

–  Kun tietotekninen kirjoittaminen yhä vahvistuu, on mietittävä, miten sujuva näppäintekniikka opetetaan koko ikäluokalle, Sinko sanoo."
Lue koko artikkeli opettaja-lehdestä tästä.


Lukiolainen, vieläkö teroitat lyijykyniä?

Mäntsälässä vihkot ja kynät jäävät tänä syksynä lukiolaisille jakamatta, kertoi Mäntsälän uutiset (15.8.). Jo lukion 1. luokalla kaikille oppilaille tulee käyttöön omat läppärit, jolloin muistiinpanojen teko on entistäkin tehokkaampaa. Tämä uudistus tukee samalla myös ylioppilaskirjoitusten uudistusta, näppäillen on hyvä luontevasti valmistautua sähköisiin yo-kirjoituksiin.
Tänä syksynä aloittavat lukiolaiset pääsevätkin ensimmäisten joukossa osittain osallistumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.

Uusia ratkaisuja kouluille tarjolla

Näppäimistö ja kymmensormijärjestelmä tulevat parhaiten tutuksi lyhyen verkkokurssin avulla.






TypingMaster Oy on juuri saanut syyslukukaudeksi 2013 uunista ulos täysin uusitun TypingMaster Online-verkkokurssin. Yrityksen 20-vuotisen historian perspektiivistä tämä uusi tuoteversio on yksi mullistavimmista. Uutta päivitystä on kehitetty poikkeuksellisen pitkään, töitä on paiskonut neljä henkilöä vuoden ajan. Varsinaisen ohjelmointityön lisäksi aikaa on käytetty käsikirjoitukseen, pedagogisiin menetelmiin sekä uudenlaiseen visuaalisuuteen. Uusi kurssi on julkaistu 19.8.2013 yhtä aikaa sekä Suomessa että USA:ssa ja se on välittömästi Online-asiakkaidemme käytettävissä.

Toimitusjohtaja Petteri Väliaho kommentoi tehtyä urakkaa näin: "Uuden kurssin ansiosta kymmensormijärjestelmän oppiminen on nyt todella mukaansa tempaavaa ja motivoivaa. Oppiminen on nyt pelinomainen seikkailu, tapahtumapaikkana on trooppinen saari, jossa edetään haasteesta toiseen."


Käy ihmeessä kokeilemassa, miltä uusittu verkkokurssi "saaressa" näyttää. Pääset suoraan opiskelunäkymään klikkaamalla tästä. Opiskelu vaatii selaimesta Flash-tuen.


Uusittu opiskelunäkymä



Mikäli tahdot kokeilla opettajan työkaluja, klikkaa tästä.

3.8.2013

iPad ja kymmensormijärjestelmä

Voiko iPadilla kirjoittaa tehokkaasti kymmensormijärjestelmällä?

Eräässä tutkimuksessa iPadin QWERTY-kosketusnäytön avulla oli mahdollista kirjoittaa noin 40 WPM nopeudella, kun erillisellä näppäimistöllä nopeus oli keskimäärin 60 WPM (englanninkielistä sanaa minuutissa).

Valitettavasti nykyiset kosketusnäytöt eivät kuitenkaan anna sormille palautetta siitä, tuliko varmasti painettua oikeaa näppäintä, mistä johtuen tulee virheitä ja kirjoittaminen ei ole yhtä vaivatonta kuin näppäimistöllä.

Kymmensormijärjestelmässä sormituntuma on tavattoman tärkeä. Monesti sormi/hermosto huomaa itsenäisesti virhepainallukset, eikä oikolukua/korjailua sen vuoksi tarvitse suorittaa yhtä paljon kuin 2-sormijärjestelmää käytettäessä.

Puuttuvan sormipalautteen ongelmaan on tulevaisuudessa kehitteillä erilaisia ratkaisuja, esimerkiksi mahdollisuus ohjata sormeen pieniä impulsseja sähköisesti. 

Kuitenkin jo nyt iPadiin löytyy useita erilaisia lisävarusteita tämän ongelman ratkaisemiseksi.

1) Edullinen ja yksinkertainen ratkaisu on esimerkiksi iKeyboard niminen iPadin näytön päälle kytkettävä kehys, joka ohjaa sormet luontevasti oikeille paikoilleen.



2) Vastaava tuote on silikonista valmistettu Touch Fire.  Näiden kahden ratkaisun vertailu löytyy täältä.



3) Saatavilla on myös ulkoisia näppäimistöjä, joista osa integroituu itse laitteeseen, eräs uusi monipuolinen ja ammattimainen ratkaisu on TOUCHTYPE CASE.




Mikäli kirjoittaa iPadilla paljon, kannattaa ehkä investoida johonkin tämänkaltaiseen apuvälineeseen.

20.6.2013

Voisiko opettaja opetella kymmensormijärjestelmän yhdessä oppilaidensa kanssa?


TIVI-perustaitoja voi opetalla myös ilman tietokonetta tai pienellä budjetilla.
Katso ylläolevalta videolta, miten Kontiolahdella valmistaudutaan sähköisiin yo-kirjoituksiin.

Mielestäni keskeisin kommentti videolla rehtori Anssi Raumalta on toisaalta yo-kirjoituksiin valmistautuminen, mutta toisaalta myös opettajien mahdollisuus oppia uusi taito myös itse:
"Opettaja voi opiskella yhtä aikaa oppilaiden kanssa tätä erittäin keskeistä ja tärkeää kansalaistaitoa"

Voisiko uuden taidon opiskelu yhdessä oppilaiden kanssa olla myös kaikkia kannustavaa? Opettajalla on toki lapsia suurempi pois-oppiminen vanhasta kirjoitustekniikasta, joten oppilaat ovat siis opettajaan nähden hieman etulyöntiasemassa. Yhdessä harjoittelemalla opettaja voisi iloita oppilaiden kanssa taitojen kehittymisestä.

On varmasti monia muitakin TIVI-taitoja, joita opettaja voi opiskella yhdessä oppilaidensa kanssa. On kuitenkin hyvä huomata, että opettajan ei tarvitse ennalta osata kymmensormijärjestelmää opettaessaan sitä lapsille, vaan oppiminen voi tapahtua aidosti yhdessä.

Uusi verkkokurssi tulossa syksyllä


Syksyllä 2013 TypingMaster-verkkokurssista julkaistaan uusi, entistä motivoivampi päivitys. Uuden opiskeluliittymän avulla opiskelu on pelinomaista sekä palkitsevaa, opettaja voi tuttuun tapaan seurata oppilaiden taitojen kehitystä raporteista. Visuaalinen maailma tekee opiskelusta kiinnostavaa yhä nuoremmille alakoululaisille, uusi kurssi soveltuukin kaiken ikäisille lapsille ja myös aikuisille.




Näppäilytaidon opiskelua

Motivoivaa palautetta
Monipuolisia harjoituksia, jotka vaikeutuvat sopivasti vuorelle kiivettäessä

15.5.2013

Unohda tabletit, näppäimistöjä tarvitaan

Tablettien valtakausi päättymässä


Epätietoisuutta on ilmassa, riittävätkö tabletit YO-kirjoituksiin ja lukio-opiskeluihin, vai tarvitaanko näppäimistöjä?  Kannattaako näppäilytaitoa (lue: kymmensormijärjestelmää) yhä opettaa, pianhan näppäimistöt mahdollisesti jäävät pois jopa kaikista laitteista?

Kauppalehden (15.5.2013) mukaan tablettien valtakausi näyttäisi kuitenkin jäävän lyhyeksi, niiden kysyntä on jo hiipumassa ja arvioidaan että buumi olisi ohi 2-3 vuodessa. 
"Tabletit ovat osoittautuneet monessa tapauksessa hankalaksi työskentelyvälineeksi. Pelkkään verkkosurffailuun ja pelaamiseen ne usein riittävät."
 
Käytäntö on opettanut, että työskentelyyn tarvitaan parempia ratkaisuja. Laitevalmistajat ovatkin jo kehittäneet hybridejä sekä uusia näppäimistöön liittyviä keksintöjäkin on vireillä. Kauppalehden mukaan:
"Luultavaa on, että tabletit korvautuvat yllättävän pian jonkinlaisilla hybridilaitteilla. Millainen sitten on hybridi? Nimensä mukaisesti se yhdistää näppäimistöllisen koneen ja kosketusnäytön parhaat ominaisuudet samaan laitteeseen. Ne voi muuttaa nopeasti kannettaviksi tai tableteiksi."

Lue artikkeli: http://www.kauppalehti.fi/etusivu/unohda+tabletti,+seuraava+laite+on+hybridi/201305419179

Virtuaalinäppäimistöt kehittyvät

Oletko huomannut, että virtuaalinäppäimistössä F ja J kirjaimissa on ne tutut pienet näppylät, merkitsemässä kymmensormijärjestelmän etusormien paikkaa. 
Nyt on kehitteillä tekniikoita, joilla näppäimistön antamaa fyysistä "palautetta" voi saada aikaan myös virtuaalinäytöltä sormenpäihin.  Lisätietoa blogissa: http://blogs.smithsonianmag.com/design/2013/05/what-happens-when-a-keyboard-goes-from-tactile-to-touchscreen/



Viekö näppäimistö liikaa tilaa taskukokoisesta laitteesta?

Apple on hiljattain patentoinut "Laser näppäimistön", jota on esitelty aikaisemmissa tuotekonsepteissa.  Ideana on heijastaa näppäimistö esim. pöydälle, jonka päällä kirjoittaminen sitten tapahtuu tuttuun tyyliin.   Nähtäväksi jää, toteutetaanko tämä keksintö joskus tulevaisuudesssa. Tarkempaa tietoa pantentistä löytyy täältä. Katso video tästä:


29.4.2013

Näppäilytaidon SM-kisan tuloksia

Näppäilytaidon paremmuudesta kilpailtiin 18.-28.3. välisenä aikana neljässä eri sarjassa: alakoulut, yläkoulut, lukiot ja ammattikoulut. Tämän vuoden kilpailuun osallistui yhteensä 33 koulua ja tuloksia tuli yhteensä yli 1500 kappaletta! Alla hieman yhteenvetoa jokaisesta sarjasta.

Alakoulujen kilpailun voitti Sanna-Maija Tahvanainen Lohjan kotikoulusta tuloksella 94 merkkiä minuutissa (tarkkuus 77%). Alakoulujen kilpailussa ei ollut tarkkuusrajoitusta, eli kaikki täydet 10 minuuttia kirjoitetut tulokset hyväksyttiin kilpailuun. Kaikkien hyväksyttyjen tulosten keskinopeus oli 44 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 66%.

Yläkoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen sarjoissa hyväksyttyyn tulokseen vaadittiin vähintään 95% tarkkuus. Yläkoulujen kilpailun voittajaksi selvitytyi tiukan taiston jälkeen Miika Juusola Merenojan koulusta, Kalajoelta, tuloksellaan 385 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 96%.

Läpäistyjen tulosten keskimääräinen kirjoitusnopeus oli 180 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 96%. Kaikkien 10min kirjottaneiden keskimääräinen kirjoitusnopeus sen sijaan oli 141 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 83%.

Lukioiden sarjan voitti ylivoimaisesti Niko Honkasalo Turun Kerttulin lukiosta mahtavalla tuloksellaan 535 merkkiä minuutissa (tarkkuus 95%). Sarjan tulostaso oli muutoinkin huima, sillä kaikkien läpäistyjen testien keskinopeus oli 312 merkkiä minuutissa (tarkkuus 96%). Kaikkien 10min kirjoittaneiden keskinopeus oli 294 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 93%.

Ammattikoulujen sarjan voiton vei Hanna Vainikainen Oulun seudun ammattiopistosta tuloksellaan 421 merkkiä minuutissa (tarkkuus 97%). Sarjan kaikkien läpäistyjen testien keskinopeus oli 278 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 96%. Vastaavasti kaikkien 10min kirjoittaneiden keskinopeus oli 236 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 91%.

Kiitämme kaikki osallistujia ja tervetuloa mukaan kisailemaan jälleen ensi vuonna! :)

13.4.2013

Terveiset ITK-päiviltä ja näppäilyn tulevaisuudesta

Antoisat ITK 2013-päivät Aulangon kauniissa ympäristössä ovat ohi, kiitos kaikille TypingMasterin osastolla käyneille!  Oli mukava tavata tulevia ja nykyisiä asiakkaitamme sekä yhteistyökumppaneitamme, kiitos myös Keijo Piilolalle suuresta avusta osastollamme.

Keskustelin joidenkin ihmisen kanssa koulumaailmassa vallitsevasta hieman hämmentävästä tilanteesta tablettien ja näppäimistöjen osalta. Surfacen alla näyttäisi olevan kysymys, eikö näppäimistöjä tai kymmensormijärjestelmää tarvita enää Tablettien aikakaudella?  Kirjoittavatko oppilaat tablettiensa avulla tulevaisuudessa kenties Swypen kaltaisella ennustavalla (oppivalla) pyyhkäisytekniikalla? Poistuuko  130-vuotias QWERTY pian käytöstä, jolloin kymmensormijärjestelmän opinnot haihtuvat turhana pois selkärangasta, samalla tavoin kun WordPerfectin (WP) ulkoa opetellut pikanäppäimet?

Mieleeni hiipi 1990-luvulla vaikuttanut into puheentunnistuksesta, sitä odotellessa moni taisi jättää tylsältä tuntuvan kymmensormijärjestelmän opettelematta. Välillä tekniikan kehitys voi yllättää, pitkään mietittiin korvaako korpun ja lerpun CD/CDR/CDRW tai DVD, mutta musta hevonen olikin USB-tikku.
Jo disketeissä standardiksi muodostunut FAT-tiedostojärjestelmä on käytössä myös USB-tikuilla,  samoin QWERTY on monessa mukana mm. Swypessä.

Jää arvoitukseksi, miten tekstiä syötetään vuosikymmenten päästä, mutta varmaa on, että ainakin lähitulevaisuuden sähköisissä yo-kirjoituksissa  pärjäilee mainiosti näpyttelemällä QWERTY:llä, myös siinä tapauksessa että käyttäisi kirjoituksissa tablettia.  
  
Erään tutkimuksen mukaan iPadilla (QWERTY kosketusnäppäimistöllä) voidaan kirjoittaa lähes samalla nopeudella kuin tavallisella näppäimistöllä. Toisaalta Swype ja peukuilla käytettävä SwiftKey pystyvät tällä hetkellä maksimissaan vain noin puoleen (50 WPM) siitä nopeudesta, mihin tavallisella näppäimistöllä päästään (120WPM).  En ole löytänyt tutkimuksia ergonomisista eroista tavallisen näppäimistön tai tablettien kesken.





Kuvia uudesta Flash-versiostamme

Esittelimme osastollamme tällä kertaa uutta TypingMasterin Flash-versiota, joka julkaistaan suomeksi kuluvan vuoden aikana.  Tarkempia tietoa päivityksen sisällöstä on saatavilla englanninkielisestä blogistamme.  Oli myös mukava jakaa opettajille lahjakortteja kymmensormijärjestelmän verkkokurssiin, kannattaa huomioida että kurssin käyttöliittymänä on yhä vielä toistaiseksi Java-versio.


P.S. Messuilla oli tällä kertaa esillä aikaisempaa useampia oppimisalustoja (vrt. Moodle). Kätevä palvelu on Dikaios, josta oppimisalustoihin saa hankittua opetusmateriaalia keskitetysti.

9.2.2013

Näppäilytaidon SM-kilpailut kouluissa 18.-28.3.2013

NÄPPÄILYTAIDON SUOMEN MESTARUUSKILPAILU 2013

Maaliskuussa 2013 kisaillaan jälleen! Kilpailu on järjestetty vuodesta 1974 lähtien Taloustiedon Opettajat ry:n toimesta. Vuoden 2012 kilpailussa järjestäjänä toimi myös Typing Master Finland Oy, jonka nettiselainpohjaista ohjelmaa hyödynnettiin kilpailun toteutuksessa. Kilpailuun ilmoittautui mukaan 18 alakoulua ja 33 yläkoulua. Kilpailutuloksia kertyi molemmissa sarjoissa yhteensä yli 1300 kappaletta!

Vuonna 2013 kilpailua on tarkoitus laajentaa ala- ja yläkouluista myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille.


OPETTAJAN OHJE
• Kilpailu suoritetaan netissä 18.-28.3.2013 TypingMaster Online-ohjelmalla, ohjeet ja rekisteröityminen alkuvuodesta 2013 osoitteessa: www.typingmaster.fi/kisa
• Kilpailuun osallistuja kirjoittaa 10 minuuttia annettua tekstiä. Kirjoitettavan sanan korjaus on sallittu.
• Kokeen saa tehdä kaksi kertaa ja parempi tulos otetaan huomioon.
• Tulokset julkaistaan huhtikuussa www.taloustieto.net sivustolla ja voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse

PALKINNOT
• Sarjojen kolme parasta palkitaan
• Kaikki osallistujat saavat diplomin parhaasta kilpailutuloksestaan

KILPAILUN JÄRJESTÄVÄT
Taloustiedon Opettajat TTOP ry, Typing Master Finland Oy Opetusohjelman teknisiin kysymyksiin vastaa TypingMaster Oy, yhteydenottolomake osoitteessa: www.typingmaster.fi/contact
tai  puh. (09)83408350

16.1.2013

Lukiolainen, oletko valmis?


Hei 9. luokkalainen tai lukiolainen, sähköiset YO-kirjoitukset lähestyvät!

Näppäilytaito sekä oma harrastuneisuus tietotekniikassa saattavat olla ensi syksynä aloittavien lukiolaisten kannalta yllättäviä valttikortteja pitkälle tulevaisuuteen. Sujuva tekstintuottokyky saattaa edesauttaa parempiin YO-arvosanoihin ja sitä kautta jopa halutun jatko-opiskelupaikan saamiseen.
Entä jos tulevissa  sähköisissä yo-kirjoituksissa vastausaika loppuu kesken hitaan näppäilyn vuoksi?

Menossa on siirtymävaihe, vielä pari vuosikymmentä sitten kouluissa opetettiin konekirjoitusta, sittemmin ajateltiin että lukio-opinnoista ja koko elämästä selviää hyvin ilman vanhahtavaa ja monimutkaista kymmensormijärjestelmää (olipas sanahirviö - olisiko helpompi sana näppäilytaito).
Tulevaisuudessa yhä pienemmät koululaiset oppinevat näppäilytaidon peruskoulussa, puhetunnistus ja muut tekniikat eivät ole vuosikymmeniin kehittyneet riittävästi korvatakseen näppäimistön yo-kirjoituksissa.,

Suurin ongelma saattaakin olla nykyisellä Y/Z sukupolvella, jotka siirtyvät syksyllä 2013 lukioon ilman riittäviä ivt-perustaitoja. Kun tietokoneita ei ole enää vuosikymmeneen ohjattu tekstipohjaisella DOS-järjestelmällä, näppäimistön käyttötaidot voivat olla kadoksissa.  Totta kai hiiri pyörii sujuvasti ja tekstiviestit lähtevät peukuilla napakasti, mutta miten käy, kun tarvitaankin raakaa naputtelua sivutolkulla, kipeytyvätkö ranteet vai onko näppäilytaito hallussa?
Monen työssäkäyvän on helppo lykätä taidon opiskelua, mutta kirjoituksissa kello ei anna armoa eikä sihteeriä voi pyytää hoitamaan näppäilytyötä. Kannattaisikohan näppäilytaito opiskella vai ei?

Keväällä 2013 järjestetään taas näppäilytaidon SM-kilpailut, ensimmäistä kertaa mukana on uusia keskiasteen sarjoja mm. lukiot. Voisiko tämä kilpailu osaltaan motivoida näppäilytaidon opiskelemiseen?

Tervetuloa viikon päästä Educa-messuilla käymään TypingMasterin osastolla ja keskustelemassa näppäilytaidon tärkeydestä sekä uusista ratkaisuistamme, joiden avulla näppäilytaidon opettaminen on vaivatonta eikä vaadi lisäkoulutusta opettajalle.

Sain kysymyksen eräältä blogimme lukijalta liittyen Javan/selaimen tietoturvaan, tässä vastaus.

Aika alkaa vähitellen ajamaan ohi Java-järjestelmästä, on totta että verkkopohjainen TypingMaster-kurssimme on käyttänyt Java-selainlaajennuksia jo kymmenen vuoden ajan. Lupauksemme vuodelle 2013 on, ettei Javaa enää meidän puolestamme tarvita, kun uusi 2013 tuoteversiomme alkaa pian käyttämään hyväkseen entistä näyttävämpää Flash-sisältöä. Päivitys tapahtuu automaattisesti kaikille nykyisille asiakkaillemme.
Siihen asti suosittelemme, että pidät Javan käytössä vaikka toisessa selaimessa, jolla sitten käytät Javaa vaativia palveluita kuten esim. eräitä verkkopankkeja.

Kokeile Flash-pelejämme vaikka heti ja saat esimakua uudesta tuoteversiostamme.