29.4.2013

Näppäilytaidon SM-kisan tuloksia

Näppäilytaidon paremmuudesta kilpailtiin 18.-28.3. välisenä aikana neljässä eri sarjassa: alakoulut, yläkoulut, lukiot ja ammattikoulut. Tämän vuoden kilpailuun osallistui yhteensä 33 koulua ja tuloksia tuli yhteensä yli 1500 kappaletta! Alla hieman yhteenvetoa jokaisesta sarjasta.

Alakoulujen kilpailun voitti Sanna-Maija Tahvanainen Lohjan kotikoulusta tuloksella 94 merkkiä minuutissa (tarkkuus 77%). Alakoulujen kilpailussa ei ollut tarkkuusrajoitusta, eli kaikki täydet 10 minuuttia kirjoitetut tulokset hyväksyttiin kilpailuun. Kaikkien hyväksyttyjen tulosten keskinopeus oli 44 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 66%.

Yläkoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen sarjoissa hyväksyttyyn tulokseen vaadittiin vähintään 95% tarkkuus. Yläkoulujen kilpailun voittajaksi selvitytyi tiukan taiston jälkeen Miika Juusola Merenojan koulusta, Kalajoelta, tuloksellaan 385 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 96%.

Läpäistyjen tulosten keskimääräinen kirjoitusnopeus oli 180 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 96%. Kaikkien 10min kirjottaneiden keskimääräinen kirjoitusnopeus sen sijaan oli 141 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 83%.

Lukioiden sarjan voitti ylivoimaisesti Niko Honkasalo Turun Kerttulin lukiosta mahtavalla tuloksellaan 535 merkkiä minuutissa (tarkkuus 95%). Sarjan tulostaso oli muutoinkin huima, sillä kaikkien läpäistyjen testien keskinopeus oli 312 merkkiä minuutissa (tarkkuus 96%). Kaikkien 10min kirjoittaneiden keskinopeus oli 294 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 93%.

Ammattikoulujen sarjan voiton vei Hanna Vainikainen Oulun seudun ammattiopistosta tuloksellaan 421 merkkiä minuutissa (tarkkuus 97%). Sarjan kaikkien läpäistyjen testien keskinopeus oli 278 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 96%. Vastaavasti kaikkien 10min kirjoittaneiden keskinopeus oli 236 merkkiä minuutissa ja tarkkuus 91%.

Kiitämme kaikki osallistujia ja tervetuloa mukaan kisailemaan jälleen ensi vuonna! :)

13.4.2013

Terveiset ITK-päiviltä ja näppäilyn tulevaisuudesta

Antoisat ITK 2013-päivät Aulangon kauniissa ympäristössä ovat ohi, kiitos kaikille TypingMasterin osastolla käyneille!  Oli mukava tavata tulevia ja nykyisiä asiakkaitamme sekä yhteistyökumppaneitamme, kiitos myös Keijo Piilolalle suuresta avusta osastollamme.

Keskustelin joidenkin ihmisen kanssa koulumaailmassa vallitsevasta hieman hämmentävästä tilanteesta tablettien ja näppäimistöjen osalta. Surfacen alla näyttäisi olevan kysymys, eikö näppäimistöjä tai kymmensormijärjestelmää tarvita enää Tablettien aikakaudella?  Kirjoittavatko oppilaat tablettiensa avulla tulevaisuudessa kenties Swypen kaltaisella ennustavalla (oppivalla) pyyhkäisytekniikalla? Poistuuko  130-vuotias QWERTY pian käytöstä, jolloin kymmensormijärjestelmän opinnot haihtuvat turhana pois selkärangasta, samalla tavoin kun WordPerfectin (WP) ulkoa opetellut pikanäppäimet?

Mieleeni hiipi 1990-luvulla vaikuttanut into puheentunnistuksesta, sitä odotellessa moni taisi jättää tylsältä tuntuvan kymmensormijärjestelmän opettelematta. Välillä tekniikan kehitys voi yllättää, pitkään mietittiin korvaako korpun ja lerpun CD/CDR/CDRW tai DVD, mutta musta hevonen olikin USB-tikku.
Jo disketeissä standardiksi muodostunut FAT-tiedostojärjestelmä on käytössä myös USB-tikuilla,  samoin QWERTY on monessa mukana mm. Swypessä.

Jää arvoitukseksi, miten tekstiä syötetään vuosikymmenten päästä, mutta varmaa on, että ainakin lähitulevaisuuden sähköisissä yo-kirjoituksissa  pärjäilee mainiosti näpyttelemällä QWERTY:llä, myös siinä tapauksessa että käyttäisi kirjoituksissa tablettia.  
  
Erään tutkimuksen mukaan iPadilla (QWERTY kosketusnäppäimistöllä) voidaan kirjoittaa lähes samalla nopeudella kuin tavallisella näppäimistöllä. Toisaalta Swype ja peukuilla käytettävä SwiftKey pystyvät tällä hetkellä maksimissaan vain noin puoleen (50 WPM) siitä nopeudesta, mihin tavallisella näppäimistöllä päästään (120WPM).  En ole löytänyt tutkimuksia ergonomisista eroista tavallisen näppäimistön tai tablettien kesken.





Kuvia uudesta Flash-versiostamme

Esittelimme osastollamme tällä kertaa uutta TypingMasterin Flash-versiota, joka julkaistaan suomeksi kuluvan vuoden aikana.  Tarkempia tietoa päivityksen sisällöstä on saatavilla englanninkielisestä blogistamme.  Oli myös mukava jakaa opettajille lahjakortteja kymmensormijärjestelmän verkkokurssiin, kannattaa huomioida että kurssin käyttöliittymänä on yhä vielä toistaiseksi Java-versio.


P.S. Messuilla oli tällä kertaa esillä aikaisempaa useampia oppimisalustoja (vrt. Moodle). Kätevä palvelu on Dikaios, josta oppimisalustoihin saa hankittua opetusmateriaalia keskitetysti.